Edukata – palvelumuotoilun menetelmät koulun johtamisen välineenä on peruskoulun ja lukion johtoryhmille suunnattu laaja, vuoden mittainen koulutuksemme. Viime viikolla saimme yhden näistä matkoista päätökseen peruskoulun johtoryhmien kanssa, ja voimmekin ylpeinä onnitella noin neljääkymmentä uutta Edukata-muotoilijaa! Nyt päättynyt koulutus on Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus, johon osallistui tänä vuonna kaiken kaikkiaan yksitoista koulua ympäri Suomen. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on auttaa koulun rehtoreita ja johtoryhmän jäseniä analysoimaan koulunsa nykytilaa ja sen pohjalta kehittämään koulunsa pedagogiikkaa, toimintakulttuuria sekä oppimisympäristöjä.
Koulutuksen lähtökohtana on, että koulut hakevat muutostavoitteita tai ratkaisuja jo tunnistettuihin tavoitteisiin yhdessä koulun henkilökunnan, opettajien ja oppilaiden kanssa osallistavan yhteissuunnittelun keinoin. Tulevaisuuden muutostarpeita tunnistetaan tulevaisuustyöskentelyn avulla ja visioidaan innostavilla skenaarioilla, joita rikastetaan koko yhteisön voimin ja lopulta viedään käytäntöön kokeiltaviksi. Johtoryhmän ymmärrystä muutossuunnista ja -tarpeista lisätään esimerkiksi johtoryhmän jäsenien tekemien haastattelujen ja oppilasvarjostuksien avulla. Koulun kehittämissuunnat ja -toimet ovat näin koko yhteisön tasolla yhdessä muotoiltuja ja keskusteltuja.
Koulujen toimintakulttuurien kehittäminen on ollut jälleen kerran huikeaa seurattavaa koko koulutusmatkan ajan. Koulujen kehittämishaasteina ja -kohteina ovat olleet muun muassa yhteisöllisen toimintakulttuurin ja osallisuuden kehittäminen, uuteen koulurakennukseen ja sen toimintakulttuuriin valmistautuminen, yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen (alakoulusta kasvava koulu), hyvinvoivan ja yhteen hiileen puhaltavan koulun kasvattaminen, ys-aikojen sisällöt ja tavoitteet, yhteisopettajuus, johtoryhmän toimintatavat ja kouluarjen kiireen taltuttaminen. Kaikkien koulujen kehittämistä on kuvannut matkan varrella systemaattisuus, uskallus tehdä toisin, vahva oppilaiden tai muun henkilökunnan osallistaminen prosessiin, utelias asenne sekä rohkeus kokeilla.
Johtotiimi on saanut keskustelu- ja työaikaa arjen kiireiden keskellä. Koulutus on “pakottanut” tärkeiden asioiden äärelle, kohdata ne ja keskustella niistä avoimesti.
Otamme mukaamme palvelumuotoilullisen otteen kehittämisessä sekä monipuoliset tiedonhankintamenetelmät kuten varjostuksen ja haastattelun.
Johtoryhmien ymmärrystä kehittämistarpeista on laajennettu monin tavoin. Rehtorit ja muut johtoryhmän jäsenet ovat saaneet yhdeksi tehtäväkseen kulkea kahden päivän ajan oppilaan mukana koko päivän ja osallistua oppilaan roolissa oppitunneille ja tehdä myös kaikki siellä vaaditut tehtävät. Lisäymmärrystä on haettu myös opettajakunnalta, joka on vastannut koulun yleistä tilannetta kartoittavaan laajaan kyselyyn sekä johtoryhmäläisten tekemiin haastattelukysymyksiin. Varjostuksen, kyselyjen ja haastattelujen avulla on saatu vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita rehtori tai johtoryhmä ei yksin olisi edes osannut kysyä. Näin varmistamme parhaan mahdollisen ymmärryksen muutostarpeista – ja edelleen: ilman empaattista ymmärrystä käyttäjän tarpeista emme voi kehittää parasta mahdollista koulua ja opetusta.
Muotoilu on tarpeen erityisesti silloin, kun yritämme ratkoa viheliäisiä ongelmia (engl. wicked problems). Tarvitsemme koko luovan kapasiteettimme käyttöönottoa, mikä tarkoittaa luovaa yhdessä kehittämistä. Tämä edellyttää rohkeaa uudelleen ajattelua ja toimintaa rohkeiden tekojen eteen. Johtoryhmälaiset ovat kirjoittaneet skenaarioita unelmien koulupäivästä, mikä on haastanut ajattelua normaalin arjen yläpuolelle. Nämä luovat visiot on viety kouluyhteisölle, ja niitä on muotoiltu yhdessä lisää. Niihin on haettu mahdollisia haasteita, haasteisiin ratkaisuja sekä resursseja. Tällaiset prosessit ovat jo itsessään tärkeitä: ne herättävät arvokasta keskustelua siitä, mikä koululle ja yhteisölle on tärkeää ja mihin suuntaan kehittämistä halutaan viedä ja miksi.
Post it -lappusirkus on jatkossakin käytössä!
Kun muutostavoitteet on muotoiltu koko yhteisön voimin, ne muokataan kokeiltavaan muotoon. Olennaista on ymmärtää, että kokeilu ei ole laajamittainen projekti, jonka lopputulos tiedetään etukäteen, vaan se on lyhytkestoinen ja ketterä ja jonka lopputulos ei ole ennalta tiedossa. Kokeilun tärkein arvo onkin siinä, että se tuo meille lisää tietoa siitä, mikä asia ideassa toimii ja mikä vaatii vielä hiontaa. Kokeilut kehittyvät syklisesti, niiden sisältö muuttuu matkan varrella, osa asioista säilytetään, osa jätetään pois. Kokeilut ovat ennen kaikkea oppimisen paikkoja: kokeilun jälkeen on reflektoitava kaikkien siihen osallistuneiden kanssa kokeilusta saatuja kokemuksia ja oppeja.
Hyvä muistutus, että kokeilussa ei voi epäonnistua, vain oppia!
Koulutuksen iso anti osallistujille on myös vertaisilta eli toisilta johtoryhmiltä saatu palaute. Ajatusten, ideoiden ja kokemusten vaihto jää osallistujien mukaan arjessa liian vähäiseksi, joten tällaiset yhteiset aivoriihihetket koetaan todella tärkeiksi oppimisen hetkiksi. Osa johtoryhmistä innostui käymään benchmarking-reissuilla muissa kouluissa. Kokemukset tästä olivat niin hyviä, että taidamme ottaa tämän yhdeksi menetelmäksi koulutusohjelmaamme jatkossa.
Saimme koulutuksesta uusia yhteistyökumppaneita, hyviä ideoita muilta kouluilta, menetelmiä asioiden käsittelyyn työyhteisössä, uusia näkökulmia oman koulun kehittämiseen ja apua koulun vision kirkastumiseen.
Kiitos vielä kerran kaikille osallistujillemme! Antoisia oppimisen täyteisiä, vuorovaikutteisia kehittämishetkiä jatkossakin!
On ollut hienoa, että olemme saaneet koulutuksen myötä johtoryhmän yhteistä työaikaa ja jakamista. On ollut luksusta, että joku on suunnitellut sisällöt ja vetänyt toimintaa. Hyviä luennoitsijoita. Kaari on ollut eheä ja hyvä. Kiitos!
Lainaukset on poimittu osallistujien koulutuspalautteista.
Viimeisimmät kommentit