Koulun johtaminen 2.0 -podcast

Koulu on isojen muutosten keskellä. Koulun tehtävänä on yhä laajemmin tukea jokaisen lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia sekä valmistaa työelämään nuoria, jotka on varustettu monipuolisilla laaja-alaisilla taidoilla. Mitä vaatimuksia tämä asettaa koulun toimintakulttuurille ja sen johtamiselle?

Tässä sarjassa pureudutaan ajankohtaisiin koulun johtamisen ja kehittämisen teemoihin yhdessä suomalaisten rehtoreiden kanssa. Emäntänä toimii Schoolday Designerin Katri Lehtovaara.

 

Osa 1: Hyvinvoivan koulun johtaminen – hyvinvointia koulun jokaisella tasolla

Keväällä 2019 nauhoitetussa jaksossa Katrin vieraaksi saapuu Kasavuoren koulun silloinen rehtori Leena-Maija Niemi. Kasavuoren koulu on noin 350 oppilaan yläkoulu Kauniaisissa. Koulua on kehitetty useiden vuosikymmenien ajan hyvinvoivaksi yhteisöksi, jonka keskiössä on vahvasti lapsen ja nuoren kasvun ja oppimisen tukeminen. 

 Kuuntele tästä jaksosta, miten koulun rakenteet: jaettu johtajuus, tiimimalli, toiminnan suunnittelu ja arviointi saadaan aidosti tukemaan arjen työtä ja koulun jokaisella tasolla toteutuvaa hyvinvointia. Kuulet myös, mikä ihme on hyvinvointi-oppiaine. 

 

Osa 2: Yhdessä tekemisen ja oppimisen johtaminen: yhteisopettajuus koulun tavaksi toimia 

Toisessa jaksossa Katri keskustelee koulun johtamisesta Kontulan ala-asteen rehtorin Katja Vertan kanssa. Kontulan ala-aste on itähelsinkiläinen alakoulu, jossa on noin 420 oppilasta. Kontulassa on kehitetty yhteisopettajuutta hyvin systemaattisesti vuodesta 2016. Kehittäminen vaatii yhteisöltä jatkuvaa yhteisen pelin pelaamista, arvokeskustelua, pysähtymistä tekemisen ja oppimisen äärelle, yhteistä suuntaa ja visiota sekä näiden tarkistamista. Mikä rooli rehtorilla on tämän paletin johtamisessa ja miten yhteisopettajuus on tullut jokaisen opettajan tavaksi toimia ja opettaa? Tämä jakso on nauhoitettu keväällä 2019. 

 

 Osa 3: Ilmiömäisen innostavaa! Johtaminen uuden pedagogiikan äärellä 

Kolmannessa jaksossa Katri saa vieraakseen Jätkäsaaren peruskoulun rehtorin Kirsi Myllymäen. Jätkäsaaren koulu on voimakkaasti kasvava yhtenäinen peruskoulu. Lukuvuonna 2019-2020 koulussa toimivat vuosiluokat 1-4 ja 7. Tästä koulu kasvaa vuoteen 2021, jolloin koulussa ovat vuosiluokat 1-9. 

 Jätkäsaaren koulu on  “ilmiömäinen, inklusiivinen, kaupunkilainen, yhteisöllinen ja kokeileva älykoulu”. Mitä tällainen koulu vaatii johtamiselta? Ainakin paljon rohkeutta, rakenteiden ravistelua ja roppakaupalla yhdessä tekemistä, oppimista ja suunnan näyttämistä. Tule mukaan Kirsin ja Katrin innostavaan seuraan kuulemaan näistä ja monesta muusta johtamisen taidosta lisää! Tämä jakso on nauhoitettu kesällä 2019.  

 

Osa 4: Osallisuutta, oppimista, iloa ja kiireettömyyttä – hiukkavaaralaista pedagogiikkaa ja johtamista

 Sarjan 4. osassa Katri vierailee oululaisessa Hiukkavaaran peruskoulussa ja saa vieraakseen koulun rehtorin Anne Moilasen. Hiukkavaaran koulu on perustettu vuonna 2017 ja laajenee viiden, kuuden vuoden päästä yli tuhannen oppilaan kouluksi. Kuluvana lukuvuonna 2019-2020 koulussa on vuosiluokat 1-5 ja oppilaita on noin 330. 

 Hiukkavaara on täysin uudenlainen koulu niin oppimisympäristöiltään kuin pedagogiikaltaan: koulussa on muuntojoustavat oppimisen tilat ja vuosiluokkiin sitomaton opetus. Opettajat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä. Hyvinvointi, vahvuuksien vahvistaminen, tunnetaidot, osallisuuden merkitys ja oppimaan oppimisen taidot ovat kaiken tekemisen keskiössä niin koulun aikuisten kuin lasten kesken. Opettajien innostus, jatkuvan oppimisen ja  kehittämisen ilo yhdistettynä selkeään suuntaan ja visioon luovat puitteet parhaalle mahdolliselle oppimiselle ja kasvulle. Tule kuuntelemaan tämän huikean koulun kasvutarinaa! 

 

Osa 5: Jättikoulu saa aikaan loistavan organisaation: jaettu johtajuus koulun johtamisen tukena 

 Sarjan viidennessä osassa Katri saa vieraakseen oululaisen Metsokankaan koulun rehtorin Kalle Komulaisen. Metsokankaan koulu on Suomen toiseksi suurin koulu. Oppilasmäärä on huikeat 1400 ja aikuisia on noin 130.  

Kun koulu on näin valtava, on rakenteiden, roolien ja vastuiden oltava kristallinkirkkaat. Koulussa toteutetaan vahvaa jaetun johtajuuden mallia ja opettajatiimit ovat toiminnan keskiössä. Johtajalta vastuun jakaminen vaatii rohkeutta ja edellyttää vahvaa luottamusta. Johtamismallin myötä toiminnan laatu on parantunut koko koulun tasolla. Tule mukaan kuulemaan, miten jaettu johtajuus on toteutettu Metsokankaalla ja miten se tukee jättikoulun johtamista.    

   

Osa 6: Lähijohtamisesta etäjohtamiseen – etänä toimivan koulun johtaminen

Koronavirustilanne keväällä 2020 mullisti koulujen arjen yhdessä vuorokaudessa: lähikoulusta siirryttiin etäkouluun. Miten koulun johtaminen muuttuu, kun siirrytään lähivuorovaikutuksesta etävuorovaikutukseen? Minkälaisia haasteita johtaminen kohtaa ja miten niistä on selvitty? Tämä erityinen aika paljastaa sen, millä on aidosti merkitystä.

 Vieraanani on asiasta keskustelemassa vantaalaisen Koivukylän koulun rehtori Leena-Maija Niemi. Koivukylän koulu on reilun 400 oppilaan ja noin 50 aikuisen yläkoulu. Koulu on hyvin monimuotoinen ja monikulttuurinen: koulussa on iso joukko oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli. Lisäksi koulussa on kaupunkitasoisia vammaisopetuksen ryhmiä sekä alueellinen pajaluokka, joka on vahvan erityisen tuen ryhmä. 

 Poikkeusaika on myös poikinut paljon hyviä sekä opetuksen että hyvinvoinnin tuen käytänteitä, joiden säilyttämistä on syytä miettiä jatkossakin. Koivukylän koulun hyvinvointisivut ovat tästä yksi hieno esimerkki.

 Tule mukaan kuulemaan lisää, miten asioita on kehitetty ja ratkottu Koivukylän yläkoulussa!