Koulun johtaminen 2.0 -podcast

Koulu on isojen muutosten keskellä. Koulun tehtävänä on yhä laajemmin tukea jokaisen lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia sekä valmistaa työelämään nuoria, jotka on varustettu monipuolisilla laaja-alaisilla taidoilla. Mitä vaatimuksia tämä asettaa koulun toimintakulttuurille ja sen johtamiselle?

Tässä sarjassa pureudutaan ajankohtaisiin koulun johtamisen ja kehittämisen teemoihin yhdessä suomalaisten rehtoreiden kanssa. Emäntänä toimii Schoolday Designerin Katri Lehtovaara.

Voit kuunnella jaksot myös Spotifysta Koulun johtaminen 2.0.

Osa 1: Hyvinvoivan koulun johtaminen – hyvinvointia koulun jokaisella tasolla

Keväällä 2019 nauhoitetussa jaksossa Katrin vieraaksi saapuu Kasavuoren koulun silloinen rehtori Leena-Maija Niemi. Kasavuoren koulu on noin 350 oppilaan yläkoulu Kauniaisissa. Koulua on kehitetty useiden vuosikymmenien ajan hyvinvoivaksi yhteisöksi, jonka keskiössä on vahvasti lapsen ja nuoren kasvun ja oppimisen tukeminen. 

 Kuuntele tästä jaksosta, miten koulun rakenteet: jaettu johtajuus, tiimimalli, toiminnan suunnittelu ja arviointi saadaan aidosti tukemaan arjen työtä ja koulun jokaisella tasolla toteutuvaa hyvinvointia. Kuulet myös, mikä ihme on hyvinvointi-oppiaine. 

Osa 2: Yhdessä tekemisen ja oppimisen johtaminen: yhteisopettajuus koulun tavaksi toimia 

Toisessa jaksossa Katri keskustelee koulun johtamisesta Kontulan ala-asteen rehtorin Katja Vertan kanssa. Kontulan ala-aste on itähelsinkiläinen alakoulu, jossa on noin 420 oppilasta. Kontulassa on kehitetty yhteisopettajuutta hyvin systemaattisesti vuodesta 2016. Kehittäminen vaatii yhteisöltä jatkuvaa yhteisen pelin pelaamista, arvokeskustelua, pysähtymistä tekemisen ja oppimisen äärelle, yhteistä suuntaa ja visiota sekä näiden tarkistamista. Mikä rooli rehtorilla on tämän paletin johtamisessa ja miten yhteisopettajuus on tullut jokaisen opettajan tavaksi toimia ja opettaa? Tämä jakso on nauhoitettu keväällä 2019. 

 Osa 3: Ilmiömäisen innostavaa! Johtaminen uuden pedagogiikan äärellä 

Kolmannessa jaksossa Katri saa vieraakseen Jätkäsaaren peruskoulun rehtorin Kirsi Myllymäen. Jätkäsaaren koulu on voimakkaasti kasvava yhtenäinen peruskoulu. Lukuvuonna 2019-2020 koulussa toimivat vuosiluokat 1-4 ja 7. Tästä koulu kasvaa vuoteen 2021, jolloin koulussa ovat vuosiluokat 1-9. 

 Jätkäsaaren koulu on  “ilmiömäinen, inklusiivinen, kaupunkilainen, yhteisöllinen ja kokeileva älykoulu”. Mitä tällainen koulu vaatii johtamiselta? Ainakin paljon rohkeutta, rakenteiden ravistelua ja roppakaupalla yhdessä tekemistä, oppimista ja suunnan näyttämistä. Tule mukaan Kirsin ja Katrin innostavaan seuraan kuulemaan näistä ja monesta muusta johtamisen taidosta lisää! Tämä jakso on nauhoitettu kesällä 2019.  

Osa 4: Osallisuutta, oppimista, iloa ja kiireettömyyttä – hiukkavaaralaista pedagogiikkaa ja johtamista

 Sarjan 4. osassa Katri vierailee oululaisessa Hiukkavaaran peruskoulussa ja saa vieraakseen koulun rehtorin Anne Moilasen. Hiukkavaaran koulu on perustettu vuonna 2017 ja laajenee viiden, kuuden vuoden päästä yli tuhannen oppilaan kouluksi. Kuluvana lukuvuonna 2019-2020 koulussa on vuosiluokat 1-5 ja oppilaita on noin 330. 

 Hiukkavaara on täysin uudenlainen koulu niin oppimisympäristöiltään kuin pedagogiikaltaan: koulussa on muuntojoustavat oppimisen tilat ja vuosiluokkiin sitomaton opetus. Opettajat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä. Hyvinvointi, vahvuuksien vahvistaminen, tunnetaidot, osallisuuden merkitys ja oppimaan oppimisen taidot ovat kaiken tekemisen keskiössä niin koulun aikuisten kuin lasten kesken. Opettajien innostus, jatkuvan oppimisen ja  kehittämisen ilo yhdistettynä selkeään suuntaan ja visioon luovat puitteet parhaalle mahdolliselle oppimiselle ja kasvulle. Tule kuuntelemaan tämän huikean koulun kasvutarinaa! 

Osa 5: Jättikoulu saa aikaan loistavan organisaation: jaettu johtajuus koulun johtamisen tukena 

 Sarjan viidennessä osassa Katri saa vieraakseen oululaisen Metsokankaan koulun rehtorin Kalle Komulaisen. Metsokankaan koulu on Suomen toiseksi suurin koulu. Oppilasmäärä on huikeat 1400 ja aikuisia on noin 130.  

Kun koulu on näin valtava, on rakenteiden, roolien ja vastuiden oltava kristallinkirkkaat. Koulussa toteutetaan vahvaa jaetun johtajuuden mallia ja opettajatiimit ovat toiminnan keskiössä. Johtajalta vastuun jakaminen vaatii rohkeutta ja edellyttää vahvaa luottamusta. Johtamismallin myötä toiminnan laatu on parantunut koko koulun tasolla. Tule mukaan kuulemaan, miten jaettu johtajuus on toteutettu Metsokankaalla ja miten se tukee jättikoulun johtamista.    

Osa 6: Lähijohtamisesta etäjohtamiseen – etänä toimivan koulun johtaminen

Koronavirustilanne keväällä 2020 mullisti koulujen arjen yhdessä vuorokaudessa: lähikoulusta siirryttiin etäkouluun. Miten koulun johtaminen muuttuu, kun siirrytään lähivuorovaikutuksesta etävuorovaikutukseen? Minkälaisia haasteita johtaminen kohtaa ja miten niistä on selvitty? Tämä erityinen aika paljastaa sen, millä on aidosti merkitystä.

 Vieraanani on asiasta keskustelemassa vantaalaisen Koivukylän koulun rehtori Leena-Maija Niemi. Koivukylän koulu on reilun 400 oppilaan ja noin 50 aikuisen yläkoulu. Koulu on hyvin monimuotoinen ja monikulttuurinen: koulussa on iso joukko oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli. Lisäksi koulussa on kaupunkitasoisia vammaisopetuksen ryhmiä sekä alueellinen pajaluokka, joka on vahvan erityisen tuen ryhmä. 

 Poikkeusaika on myös poikinut paljon hyviä sekä opetuksen että hyvinvoinnin tuen käytänteitä, joiden säilyttämistä on syytä miettiä jatkossakin. Koivukylän koulun hyvinvointisivut ovat tästä yksi hieno esimerkki.

 Tule mukaan kuulemaan lisää, miten asioita on kehitetty ja ratkottu Koivukylän yläkoulussa!

Jakso 7: Koulu – valoisa keidas keskellä arkea: hyvinvoivan kasvuyhteisön johtaminen

“Rehtorin työ on usein yksinäistä ja vaativaa, mutta sen parempaa ammattia ei olekaan.” Mikä tekee rehtorin työstä parhaan mahdollisen ammatin? Minkälaisia valintoja on tärkeä tehdä, miten omaa työtään on mahdollista muotoilla ja minkälaisten kulmakivien varaan rehtorin työ rakentuu?  

 Rehtorin vaativasta mutta äärimmäisen palkitsevasta työstä on kanssani keskustelemassa vuoden 2020 rehtoriksi valittu Pekka Paappanen, joka toimii päivätyössään rehtorina Hauhon yhtenäiskoululla. 

 Paappanen on monipuolinen vaikuttaja rehtorikentällä ja laajasti verkostoitunut myös maailmalla, jossa hän puhuu suomalaisesta koulun johtamisesta. Paappasta kiitellään erityisesti aktiivisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin luomisesta, osallisuuden vahvistamisesta ja myönteisestä työotteesta, jonka hedelmistä saa nauttia oman työyhteisön lisäksi myös laajasti muut toimijat ja yhteistyökumppanit. 

 Tule kuulemaan, miten Paappasen opit kuten “Hymy on opettajan tärkein työväline” tai hämäläinen small talk elävät ja rakentavat hyvinvointia noin 250 oppilaan Hauhon yhtenäiskoulun arjessa ja miten näitä tärkeitä oppeja voi jokainen johtaja soveltaa omassa arjessaan.

Jakso 8: Kohti uutta koulukampusta – uuden toimintakulttuurin muotoilu vaatii muutosmatkan vahvaa johtamista

Vierailin kesäkuussa 2021 Järvenpäässä Harjulan koululla tapaamassa koulun rehtoria Tarja Edrya. Harjulan koulu on kolmisarjainen alakoulu. Koulu on isojen muutosten edessä, kun se pääsee aloittamaan vuoden päästä syksyllä uudessa koulurakennuksessa, jota kutsutaan Harjulan kampukseksi. 

Suuria visioita rakastava rehtori on unelmatyössään, kun saa rakentaa täysin uutta: uusi koulu tukee entistä yksilöllisempiä oppimisen polkuja, rikkoo luokkaraja- ja kirjasidonnaisuutta ja oppimisympäristöt ovat monimuunneltavia. Opettajilta tämä edellyttää vahvoja yhteistyön ja -opettamisen taitoja. Keskiössä on oppijan hyvinvointi ja vahvuusperustainen oppiminen.

Toimintakulttuurin muutosmatkaa on tehty jo nyt pitkä taival. Työtä on tehty vahvassa yhteistyössä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa heitä monipuolisesti osallistaen. Tällä matkalla olemme Edukata-tiimin kanssa saaneet myös kulkea mukana.  

Tule kuuntelemaan tätä vahvan yhteistyön muutosmatkaa, sen oppeja ja oivalluksia, sekä sitä, miten muotoilun menetelmät tukevat johtoryhmän ohjaamaa matkaa.

Jakso 9: Kysy, kuuntele, kannusta, kunnioita – myönteisen vuorovaikutuskulttuurin ja osallisuuden johtaminen

Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen johtaa 450 oppilaan yhtenäistä peruskoulua, jonka toimintakulttuurin keskiössä on arvostava ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus sekä positiivinen pedagogiikka. Arjessa tämä tarkoittaa toisen kunnioittavaa kohtaamista, taitoa kuunnella ja olla läsnä, taitoa kiittää, kysyä ja kannustaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan systemaattisesti ensimmäiseltä luokalta lähtien.  Kasvatus perustuu vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden vahvistamiseen, ei rangaistuksiin. Tärkeää on, että myös jokainen koulun aikuinen tunnistaa omat vahvuutensa, osaa hyödyntää niitä arjessa ja huomaa ja arvostaa kollegan vahvuuksia.

Myönteisen toimintakulttuurin johtaminen on asioiden puhumista yhä uudelleen, esimerkkien jakamista, toimivien käytänteiden mallintamista sekä huomion kiinnittämistä tietoisesti hyvään ja toimivaan. Aikuisten myönteinen vuorovaikutus toimii esimerkkinä koulun oppilaille. Jutta-Riinan sanoin meistä jokaisella on tarve onnistua – kukaan ei halua tietoisesti epäonnistua. 

Tule kuuntelemaan, miten Itäkeskuksen peruskoulussa mahdollistetaan koulu- ja työpäivä, jossa jokaisen on mahdollista onnistua ja loistaa. 

Jakso 10: “Koulua on johdettu oikein, kun lapsella on hyvä olla” – tiimioppiminen hyvinvoinnin vahvistajana

Pontuksen koulu on on lappeenrantalainen 300 oppilaan alakoulu. Vierailin koululla kesäkuussa 2022 jututtamassa rehtori Katri Kurrosta koulun vahvasta tiimioppimismallista. 

Koulu toimii neljässä solussa, ja opettajat järjestäytyvät solujen tiimeihin ​​oppiainepätevyyksien ja vahvuuksien mukaan. Solun opettajat muodostavat pedagogiset itseohjautuvat tiimit. Tiimioppimisen keskiössä on dialogisuus sekä vahva yhdessä oppimisen, ajattelemisen ja kehittämisen tahtotila. Pedagogiset kohtaamisajat on mahdollistettava rakenteisiin, jotta kiireettömälle kehittämiselle on aidosti aikaa. Rehtorilta tämä vaatii mahdollistamisen lisäksi vallasta luopumista. Keskiöön nousee vahva luottamus tiimien tekemiseen. 

Tule kuuntelemaan tätä innostavaa kasvumatkaa koulusta, joka on rakentanut toimintakulttuurinsa yhdessä kehittämisen, oppimisen ja dialogisuuden pilareille ja jonka oppilaasta kasvaa sinnikäs, avoin, vuorovaikutus- ja tunnetaitoinen elinikäinen oppija.

Jakso 11: Yhteisopettajuutta yläkoulussa, yhdessä tekemisen ja kehittämisen johtaminen

Karhusuon koulussa Espoossa on kehitetty yhteisopettajuutta systemaattisesti yläkoululuokilla. Koulu on yhtenäinen peruskoulu, joka sijaitsee Keski-Espoon alueella Nuuksion metsän laidalla. Oppilaita on tänä lukuvuonna 555. 

Kävin jututtumassa koulun rehtoria Mimmu Hellsteniä siitä, miten yhteisopettajuus toteutuu yläkoululuokkien arjessa ja miten tähän malliin on päästy.  

Koulun aikuisten mukaan koulussa toteutettava yhteisopettajuus tukee niin oppilaiden kuin opettajien hyvinvointia: opettajat pääsevät toimimaan omilla vahvuusalueillaan ja työssäjaksaminen on parantunut. Oppilaantuntemus on vahvaa ja ryhmäytymistä pystytään tukemaan erinomaisin tuloksin. Oppilaalla on yhden aikuisen sijasta monta aikuista, joista muodustuu oppilaalle turvallinen aikuisyhteisö. Jokaisen oppilaan oppimista tuetaan yksilöllisesti, ja opetus on monialaista koulussa kehitetyn aihejaksojärjestelmän ansiosta.

Yhteisopettajuuden johtaminen on yhdessä oppimisen ja kehittämisen johtamista. Se vaatii rohkeutta tehdä asioita toisin, epävarmuuden sietämistä ja kykyä vaihtaa suuntaa tarvittaessa. Se on myös asioiden vahvaa sanoittamista ja onnistumisten näkyväksi tekemistä. 

Tule kuuntelemaan tätä äärimmäisen innostavaa oppimisen matkaa, josta varmasti jokainen kuulija saa hyödyllisiä eväitä oppimisen kulttuurin vahvistamiseen ja sen johtamiseen. Saat myös kuulla upeasta hyvinvoinnin arvotimantista, joka luo vahvan pohjan yhteisöllisyydelle ja osallisuudelle.